perjantai 26. tammikuuta 2024
torstai 18. tammikuuta 2024
Skipperi -venevuokraus (Nettimainos | 2020) #98
Skipperi -venevuokraus (Nettimainos | 2020 | Kokemuksia Kaupunkiveneistä – Martti Suosalo
Veneily sopii uteliaalle ja kauneudesta pitävälle ihmiselle.
Skipperi
2020-10-13
Tapaamme Suosalon Espoon Haukilahdessa ennen pääsiäistä aurinkoisena päivänä. Martti odottaa innolla pian alkavaa veneilykautta. Moni tulevan kesän työprojekti on siirtynyt poikkeustilanteen vuoksi, joten aikaa veneilylle löytyy kesällä enemmän.
Purjehduksella on aina ollut merkittävä rooli Suosalon elämässä. Elämäntavaksi muodostunut veneilyharrastus alkoi 60-luvun Oulusta.
“Meillä oli pieni purjevene Oulussa ja myöhemmin hommattiin kansanvene eli ns. folkbåt Turkuun. Sillä veneellä olen purjehtinut koko ikäni. Myös optimistijollan kanssa on tullut seikkailtua Turun saaristossa. Näsijärvelle tuli joskus vietyä vene, sellainen englantilaisiin veneilyolosuhteisiin suunniteltu purjevene, jonka vesiraja hävisi makeassa vedessä, kun se ui niin syvällä”, Martti muistelee.
Kaikista veneistään Suosalon suosikki on ollu kansanvene, jolla hän purjehti Turussa.
“Sillä veneellä opin teini-ikäisenä purjehtimaan. Purjehdimme sillä viikkokausia ja kun porukassa oli äiti, isä, minä, siskoni ja Prisse-koira ja vielä joku kaveri, vene toki kävi välillä tosi ahtaaksi”, muistelee Suosalo.
Suosalo on aina viihtynyt merellä.
Hän omistaa parin hyvän kaverinsa kanssa Carmencita-nimisen veneen. Taiteilijakolmikko on purjehtinut yhdessä pitkään.
“Meidän kimppavene on sellainen Botnia 6, joka on pitkä ja kapea klassinen 70-luvun purjevene. Veneessä on hienosti laitetut tiikkikannet ja paljon puuosia. Sillä on kiva purjehtia ja se on oikein merikelpoinen paatti. Olemme purjehtineet sillä jo 10 vuotta.”
Skipperin kaupunkivenepalvelu tuli tutuksi kaudella 2019
Suosalon poika Iivari vinkkasi hänelle Skipperin kaupunkivenepalvelusta viime kesänä.
“Helsingin Villingissä oli sellainen paikka, minne en purkkarilla päässyt, joten otin Skipperin palvelun käyttöön. Iivari viettää kesät täällä Helsingissä ja on myös aktiivinen kaupunkiveneilijä. Varsinkin loma-aikoina elo-syyskuussa käydään yhdessä saaristossa. Tykkään edelleen mennä purkkarilla, jos on aikaa. Kaupunkiveneet sopivat hyvin extempore-reissuille ja päiväretkille”, Suosalo kertoo.
“Suosittelen kaupunkivenepalvelua uteliaalle ihmiselle, joka tykkää kauneudesta”
“Idea ja ajatus palvelun taustalla on todella hieno. Suosittelen palvelua uteliaalle ihmiselle, joka haluaa tutustua veneilyyn turvallisesti ostamatta itse venettä. Huonompiakin vaihtoehtoja on elämässä maksaa kuukausimaksua. Kaupunkiveneillä voi kalastaa ja katsella kaupunkia mereltä käsin. Oma lähikaupunki muuttuu aivan toisenlaiseksi, kun vaivautuu vain lähtemään rannalta ja vaihtamaan näkövinkkeliä.”
“Yleensä en lue käyttöohjeita, mutta maltoin kerrankin tutustua huolella kaupunkivenepalvelun käyttöohjeisiin puhelimesta, ja kun tein niin kuin niissä sanottiin, kaikki sujui oikein hyvin. Käytin eniten Hernesaaressa sijainneita veneitä Ekiä ja Manua. Manu on minun lempinimi.”
Skipperin veneiden yhteiskäyttöpalvelu laajenee vappuna alkavalla kaudella uusille paikkakunnille Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Lappeenrantaan, Lohjalle ja Hankoon sekä Tukholmaan.
Palvelun käyttö tapahtuu Skipperi-sovelluksella. Kaikki yli 100 uutta Yamarin Cross-venettä ovat käytössä yhdellä sopimuksella ja kuukausihinnalla. Suosalo aikoo tutustua myös uusiin paikkakuntiin.
“Tuo on mahtavaa. Tulevana kesänä matkustetan varmasti ympäri Suomea tilanteen salliessa. Normaalivuosina teen kesäisin teatterikeikkaa eri kaupungeissa. Olen tällainen komeljanttari, eli kiertävä näyttelijä, joten lähes kaikki nuo kaupungit ovat tulleet tutuiksi. Saatan viettää samassa kaupungissa vaikkapa viikon. Usein minulla on välipäiviä tai vapaa-aikaa päivällä ennen esitystä, silloin palvelu on ihan loistava tapa kaupunkiin tutustumiseen veneillen”, tuumaa Suosalo.
Skipperi ennustaa kaupunkivenematkailun lisääntyvän tulevaisuudessa
Kun oman kaupungin lähivedet ovat tulleet tutuiksi, voi käydä kesällä tutustumassa myös muiden kaupunkien vesistöihin. Samalla kuukausimaksulla saa käyttöönsä muidenkin kaupunkien veneet. Kaupunkiveneyhteistö jakaa toisilleen aktiivisesti retkivinkkejä ja palveluun lisätään myöhemmin “SkipAdvisor”-vinkkejä ja etuja käyttäjille.
Suosalo aikoo tutustua uusiin Kaupunkiveneiden kotisatamiin kauden aikana. Kysyimme häneltä vielä muutamia tärppejä ja reittivinkkejä Helsingin lähisaaristoon.
“Toimme tälle kaudelle purjeveneemme pitkästä aikaa Helsinkiin. Helsinki on loistava paikka tehdä päiväpurjehduksia tai retkiä moottoriveneellä. Kaupungin edustalla veneillessään kotikaupunkiaan voi ihailla mereltä. Helsingin edustalla on hyvä muistaa varoa ja olla häiritsemättä isoja risteilyaluksia”, Suosalo muistuttaa.
Kokeneella veneilijällä riittää vinkkejä Helsingissä veneileville.
“Täällä kaikki on sopivan lähellä ja meritunnelmaan pääsee jo satama-altaassa. Hyvän lenkin pääsee tekemään, kun lähtee Mattolaiturin ohi Löylyn edustalle, siitä Pihlajasaaren suuntaan ja suuntaa sieltä Suomenlinnaan. Jos haluaa, voi jatkaa vaikka nostosillan läpi Villinkiin ja poiketa esimerkiksi Kulosaaren Kasinolla paluumatkalla. Suomenlinna on hieno kohde ja sen vierasvenesatama on varsin hyvä. Sataman lähettyviltä löytyy myös hyvä ravintola. Suomenlinnan naapuri, Vallisaari, on myös ihan mahtava paikka luontopolkuineen. Laajasalossa on Työväen Pursiseuran paikka, mistä voi katsoa seuran tiistaikisoja suoraan terassilta. Auringonlasku on usein upea siellä. Tuo on ihan huippumesta, mistä saa myös hyvää ruokaa.” Suosalo vinkkaa.
“Veneily sopii ihmiselle, joka on utelias ja tykkää kauneudesta – katsokaa jos löydätte uuden takapihan kotikaupunkinnastanne. Rohkeasti sinne vaan!”
“Veneily sopii ihmiselle, joka on utelias ja tykkää kauneudesta – katsokaa jos löydätte uuden takapihan kotikaupunkinnastanne. Rohkeasti sinne vaan!”
Skipperi haluaa mahdollistaa veneilyn mahdollisimman monelle ja tehdä siitä helppoa, vaivatonta ja edullista tarjoamalla veneilyn parhaat puolet käyttäjilleen. Skipperi myös kouluttaa aloittelevia veneilijöitä.
“Idea ja ajatus on hieno. Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus aloittaa veneily ilman että ostaa omaa venettä. Kaupunkiveneillä pääsee tutustumaan omaan kaupunkiin ja sen retkikohteisiin uudesta näkövinkkelistä. Mitä enemmän tuolla käy, sen helpompaa se on, ja kynnys pienentyy. Sitten joskus voi ostaa purjeveneen, se vasta kivaa hommaa onkin”, naurahtaa Martti.
Skipperi kiittää Marttia haastattelusta ja toivotamme aurinkoa ja myötätuulta!)
https://www.skipperi.fi/lokikirja/kokemuksia-purjehtija-ja-kaupunkiveneilija-martti-suosalo
tiistai 16. tammikuuta 2024
Mivitotal -energiajuoma (Hymy 2009 / 4) #22967
Suosikkinäyttelijä Svante Martin: Suonenvedot katosivat
Näyttelijä Svante Martin kärsi vuosikausia ikävistä varpaiden ja sormien suonenvedoista.
Kirkkonummelaisen Svante Martinin, 60, kasvoihin ei tätä nykyä yksikään television katsoja voi olla törmäämättä, sillä hän pyörii ruudussa sekä Metsoloiden vanhimpana poikana Ristona että Uutishuoneen päällikkötoimittaja Martti Keskitalona.
Svante on syntynyt Helsingissä mutta käynyt koulunsa Turussa. Teatteri veti häntä puoleensa jo nuorena ja niinpä hän aloitti uransa spottien kanssa hääräävänä valomiehenä.
– Joskus heiluin paikan päällä 12 tuntia yhtä soittoa ihan pelkästä mielenkiinnosta enkä muistanut edes syödä mitään. Se maailma vaan jotenkin kolahti. Sain illasta viisi markkaa, joka oli siihen aikaan iso raha, Svante nauraa.
– Seuraavaksi rupesin tekemään rekvisiittaa, jolloin koulunkäynti jäi kokonaan. Sitten minusta tuli apulaisohjaaja ja hetken päästä löysin itseni näyttelemästä. Näyttelijöitä ei ollut suvussa ennestään ja niinpä erityisesti isä oli kauhuissaan, kun kuuli uravalintani. Hän kauhisteli suureen ääneen, että nyt se poika joutui homojen joukkoon.
– Kun Metsolat pyörivät ekaa kierrosta telkkarissa vuonna 1994, isä oli juuri silloin sairaalassa. Siellä oli potilaiden kesken tullut puhetta Metsoloista ja siitä, kuinka hyvä sarja se oli, jolloin isä oli todennut ylpeänä, että minun poikani on siellä näyttelemässä. Äiti kuuli tämän, ja se olikin sitten ainoa tunnustus, mitä isältäni sain.
Metsolat pyörivät parhaillaan näköradiossa jo kolmatta kertaa. Svante sanoo katselevansa sitä nyt ihan uusin silmin ja kertoo pitävänsä siitä kovasti. Hän toteaa olevansa suorastaan koukussa, ja moni suomalainen on valmis sanomaan samaa.
Tällä hetkellä Svantea nähdään myös Uutishuoneen työnarkomaani Martti Keskitalona, mutta sen enempää Metsoloiden Riston kuin tämä uudempikaan rooli eivät ole leimanneet Svantea. Toisin on käynyt Svanten mukaan esimerkiksi näyttelijä Kari Hakalalle, joka on katsojien mielessä ikuisesti Metsoloiden hiihtäjäpoika Erkki.
Ura myös Ruotsissa
Koska Svanten äidinkieli on ruotsi, hän oli tehnyt Ruotsissa jo mittavan uran ennen kuin Metsolat ilmestyivät suomalaisiin kuvaruutuihin 15 vuotta sitten. Mikään hänen lahdentakaisista töistään ei yltänyt lähellekään Metsoloiden suosiota.
– Koska asun Kirkkonummella lähellä Siuntion rajaa enkä liiku juuri koskaan missään, en osaa yhtään sanoa ihmisten suhtautumisesta, Svante toteaa. – Mun pitäisi oikeastaan lähteä Stockkalle kävelemään ja aistimaan ilmaa. Onneksi näitä rooleja tulee ja menee ja ne ovat hyvinkin erilaisia. Parhaillaan minulla on iso projekti tulossa Ruotsin puolella, mutta se on tällä hetkellä jäissä.
Svante on ollut iät ja ajat free lancer. Hän kertoo tekevänsä puolet vuodesta näyttelijän töitä ja toisen puolen vuodesta vie hänen rakas harrastuksensa taidemaalaus. Svanten taulut ovat enimmäkseen modernin taiteen puolelle sijoittuvia värikenttiä, mutta tarpeen tullen häneltä syntyy muotokuviakin.
– Maalaaminen on ollut sydäntä lähellä ihan pikkupojasta asti. En kuitenkaan ikinä suunnitellut rupeavani täysipäiväiseksi taitelijaksi, se riittää harrastuksena. Stressiä piisaa näyttelijäpuolelta ihan tarpeeksi. Toki aikoinani suunnittelin Ateneumiin menoa, mutta järkeilin asian sillä tavalla, ettei sieltä saa kuukausipalkkaa. Niinpä taiteen teko on vain kiva harrastus. Joskus mulla on ollut joku pieni näyttely, mutta en mä halua oikein ruveta niihinkään.
Taidetta riittää myös Svanten kotimaisemissa, sillä hänen vaimonsa, sopraano Eija Orpana on työskennellyt Teatterikorkeakoulussa melkein 30 vuotta. Hän on kouluttanut valtaosan maamme näyttelijöistä. Svantella on ensimmäisestä liitostaan tytär, ja Eijan kanssa hänellä on kaksi poikaa ja tytär. Lapsista yksikään ei ole ruvennut näyttelijäksi ja Svante viisasteleekin, että he ovat ”ihan kunnon ihmisiä”.
Himobodaaja
Svante on ollut koko ikänsä urheilullinen. Hän on pelannut jalkapalloa, käsipalloa ja jääkiekkoa, mutta jo Teatterikorkean aikana paino alkoi nousta. Hän totesi, että nyt tarttis tehdä jotakin ja paineli salille. Sinne hän eräällä tavalla jäikin, sillä Svante on jo pitkään ollut himobodaaja, joka käy Ilkka ja Tarja Kuusjärven omistamassa Kirkkonummen Liikuntakeskuksessa peräti kuusi kertaa viikossa. Kuusjärvet ovat Svanten hyviä kavereita ja toimivat hänen valmentajinaan. Svante hikoilee salilla pari tuntia kerrallaan.
– Terveys on pitänyt hemmetin hyvin, vain astma on kiusannut muutaman vuoden. Voi hyvin olla, että se on ollut mulla koko ikäni. Kun pelasin pikkupoikana jalkapalloa enkä jaksanut niin kuin olisin halunnut, muut jätkät nauroivat. Allergioita minulla ei ole, vain kissa aiheuttaa lieviä oireita.
Svante treenaa parastaikaa kovasti kesää varten, sillä Uutishuoneen kuvausten aikana paino nousi peräti 7-8 kiloa. Muutoin hän katsoo hyvinkin tarkkaan, mitä suuhunsa pistää. Huonot rasvat ja sokeri ovat kerrassaan pannassa.
– Varsinainen herkkuni on jäätelö. Joudun joka vuosi tekemään uudenvuodenlupauksen, että tänä vuonna en syö yhtään jäätelöä. Jos annan itselleni luvan, sitä menee kaksin käsin.
Treenaaminen on kovaa ja hikistä hommaa, ja siitä onkin seurannut Svantelle ikäviä lieveilmiöitä. Jo vuosikausia hänen sormensa ja varpaansa ovat krampanneet ikävästi, eikä edes magnesium ole auttanut.
– Sitten satuin kuulemaan hyvältä kaveriltani, näyttelijä Jarmo Mäkiseltä, jonka kanssa treenaan aika paljon yhdessä, että hän käyttää Mivitotal-nimistä valmistetta. Jarmo suositteli kokeilemaan ja kas kummaa, kaikki krampit katosivat. Aloitin runsaat puoli vuotta sitten ottaa sitä yhden ruokalusikallisen aamulla kymmenen maissa, ja se riittää pitämään krampit poissa. Syön myös Twinlabin proteiinijauhetta, joka on sataprosenttista proteiinia. Sitä otan veteen sekoitettuna kolmesti päivässä eli kerran aamupäivällä ennen ruokailua, toisen kerran ennen treenejä ja kolmannen kerran treenien jälkeen. En käytä muita ravintolisiä ja voin täydestä sydämestäni sanoa, että hemmetin hyvin pyyhkii.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 4-09
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)